Kaverini tuli takaisin Japanista, ja toi minulle tuliaisia! Jee!
Pyynnöstä sain kahdet Angelic Prettyn ylipolvensukat...
...ja yllätyksenä mansikkakorvikset!
Sukkia tarvitsevat kaikki, ja etenkin ylipolvensukkia juuri nyt. Ylipolvensukat saavat ainakin minun lyhyet jalkani näyttämään vähän pidemmiltä, ja koska Angelic Prettyn mekot ovat hieman keskivertoa lyhyempiä, reittä jää näkyviin vähemmän! Vaaleanpuna-valkoiset sukat ovat tietysti tarpeelliset puolissa asuista, mutta se mihin tarvitsen vaaleansinivalkoisia sukkia, saa jäädä yllätykseksi... Ufufufu.
Mansikkakorvikset oli kiva ylläri! Ne ovat aika isot ja söpöt, ja ne KIMALTELEE. Jei!
Lisäksi sain myös Pretzejä, mutta niistä en viitsinyt ottaa kuvaa... Mahaan päätyvät kumminkin.
Kirjoitin jo aikaisemmin lolitassa esiintyvistä trendeistä, niiden kiertokulusta ja suhteesta valtavirran trendeihin. Nyt lienee aika päivittää käsityksiä tämänhetkisistä trendeistä.
Minua koskettavin asia on se, että sweetlolita alkaa olla "out". Saavutettuaan äärimmäisen söpöyden huipun, ihmisten kiinnostus siirtyi muualle. Lolipiireistä ei yleensä "naureta ketään ulos", kauniit mekot pysyvät kauniina vuodesta toiseen, mutta nyt sweet-villityksen loputtua olen huomannut pientä kitinää siellä täällä. Sweet alkaa olla tylsää, sweet toistaa itseään, sweetlolit ovat toistensa kopioita. Joissain piireissä vaikuttaa siltä, että sweetlolitaa (huom. sweetlolitaa tyylinä, ei sweetloleja ihmisinä) vastaan on hyökätty melko raivokkaastikin. Luonnollisesti suuri osa entisistä sweetloleista kokee sweetin olevan "ei ihan se oma juttu, vaikka söpöä onkin", joten aggressiivisuus on tietysti marginaalisen porukan asenne.
Monet povailevat gothiclolitan nousukautta, sillä etenkin kansainvälisissä yhteisöissä gothiclolit ovat pitkästä aikaan saaneet paljon positiivista huomiota. Melkein uskaltaisin väittää, että Moitiéta käyttävät lolit ovat "suosiossa" nousemassa Angelic Prettyä käyttävien lolien ohi. Se on luonnollista, Angelic Pretty ja muut supersweetmerkit alkavat olla nähtyjä ja kieltämättä hieman pitkästyttäviä. Moitiélla taas on ollut oma vannoutunut faniporukkansa vuosia, vaikka se ei olekaan ollut "pop". Nyt Moitié alkaa myös valtavirran silmiin näyttää tuoreelta ja kiinnostavalta.
Oma veikkaukseni kuitenkin on, että classicloli olisi seuraava villitys. Merkit ovat selvästi havaittavissa jo nyt. Moni ilmoittaa lempibrändikseen Mary Magdalnen tai Innocent Worldin, ja "hillitympi ja luonnollisempi" loli alkaa taas näyttää jännittävältä. Harva jaksaa enää katsella epäinhimillisen näköisiä loleja piilolinsseissään, peruukeissaa ja meikkikerroksissaan. (Tietenkään sweetlolita ei edellytä peruukkia tai circle-linssejä, mutta suurimmat sweetloli-idolit ovat melkolailla "epäaitoja", joten jotkut ajattelevat sen kuuluvan asiaan.)
Myöskin hieman yksiselitteisempi seikka selittää classiclolin nousua. Yllättäen monien nykyinen lempibrändi Innocent World ja Mary Magdalene avasivat molemmat tilausmahdollisuuden myös ulkomaalaisille asiakkaille. Babyn ja Angelic Prettyn järjestäessä tilausmahdollisuuden myös ulkomaalaisille, sweetlolita nousi suosituimmaksi tyyliksi. On täysin luonnollista, että classicloli ottaa nyt vallan.
Täytyy myöntää, että olen hieman surullinen. Oma suosikkityylini on edelleen sweetlolita (niin on aina ollut, jopa gothiclolin valtakautena), ja on ikävää lukea kuinka monet pitävät sweetlolitaa mauttomana ja liian lapsellisena. En tietenkään ota mielipiteitä loukkauksena, ja olen erittäin tietoinen kaikkien lolityylien mauttomuudesta, mutta on silti jotenkin haikeaa hyvästellä sweetlolitan valtakausi. Kauden vaihtuminen ei tietenkään tuhoa koko sweetlolikulttuuria (onhan meillä edelleen gothiclolejakin! :P), ja vaihtumisessa menee kauan (kuinka nopeasti edes intohimoinen loliharrastaja saa muutettua koko vaatekaappinsa sisällön?), mutta se on silti jotenkin hassua. Toisaalta odotan innolla kauniita classicloliasuja, sillä parhaimmillaan classicloli on hillittyä, mutta kuitenkin niin kaunista, että ihan itkettää. Ja sitäpaitsi, sweetlolin vaihtuminen classicloliin tarkoittaa vanhojen vaatteiden myymistä pois. Olen tarkkana. :P (Tosin mitään vaatekaapintyhjennysryntäystä ei oikeasti kannata odottaa. Suurin osa muuttaa kaappinsa sisältöä hiljalleen, ja moni tuntuu ajattelevan "tykkään classiclolista enemmän, mutta kun nyt kerran sweettiä on jo näin paljon, niin..." Kunhan lohdutan itseäni.)
Älkää kuitenkaan huoliko, Princess Illusion pysyy sweetpainoitteisena egoboosterinani, josta toivottavasti on iloa myös muille! Kuulumisiin, rakkaat lukijat!
Olen ollut kiinnostunut lolitasta jo viisi vuotta, loli(htaviin) vaatteisiinkin olen pukeutunut tänä kesänä neljä vuotta. Koska olen nyt varsinainen wanhus lolin parissa (hehheh, joopajoo), ajattelin kertoa, mistä kaikki alkoi ja mitä sitten tapahtui. Hieman harrastushistoriaa, siis.
2004: Innostuin Japanista 13-vuotiaana. Olin joltain kuullut jostain jännästä sarjakuvailmiöstä, jota mangaksi kutsuttiin, ja kaverini kanssa päätimme etsiä käsiimme yhden pokkarin. Kirjastosta löysimme Ranma½ vol. 11, lainasimme sen ja luimme sitä yhdessä. Nauroimme kippurassa, niin se pikkutuhma actionhuumori puree 13-vuotiaisiin. Kaverini ei tosin asiasta sen enempää innostunut, mutta minä ostin heti lisää Ranmaa ja pian muitakin sarjoja.
7. ja 8. luokat ovat siitä ikäviä, että vähänkin "erilaisia" kiusataan. Minut valittiin luokkani silmätikuksi, joten päätin viedä homman saman tien kotiin asti. Koska en kelpaisi sellaisena kuin olen kuitenkaan, voisin saman tien tuoda esiin "todellisen minuuteni". Halusin alkaa pukeutumaan "manga-tyyliin". Halusin että muut manga-fanit tunnistaisivat minut, ja minun mielestäni paras keino oli pukea musta-valko-raidallinen paita vihreän paidan päälle. Olin uskaliaisuudestani aika ylpeä.
2005: Kesällä 2005 syvennyin Japanin nuorisokulttuuriin muutenkin kuin mangan kannalta. Rupesin kuuntelemaan söpöilypoppia (MiniMoni ym.) ja värjäsin tukkani mustaksi. Rupesin ostamaan hameita ja röyhelöpaitoja taviskaupoista. Siskoltani olin kuullut tyylistä nimeltä "lolita", hän oli ostanut Blipposta Gothic&Lolita Biblen. Siskoni itse päätti ruveta gothiclolitaksi, ja hyödynsi Morticiaa ja Backstreetiä. Minä halusin olla sweetloli, mutta goottikaupoista ei löytynyt mitään sweetiin sopivaa. Yritin siis epätoivoisesti löytää edes vähän söpöjä vaatteita, ja näytin varmaan aika jännittävältä tummanvihreässä salsahameessa, vaaleanpunaisessa kauluspaidassa, tennareissa ja vaaleanpuna-punaisissa raitasukissa. Innostuin myöskin MiniMonin vaatteista, halusin jotain samankaltaista itselleni. Teetätin lapsekkaita ja värikkäitä vaatteita ompelijalla, ja näytin varmaan vähän decoralta.
2006: Olin onnistunut kasaamaan melkoisen kunnioitettavan vaatevaraston taviskaupoista. Hankin itselleni mahdollisimman paljon vaaleanpunaista ja valkoista, ja muistutin ehkä etäisesti lolitaa. Loppukesästä rekisteröidyin irc-galleriaan, ja liityin mm. Babyn yhteisöön.
Kesällä 2006 kävin riparilla, josta minut löysi Jussi, nykyinen aviomieheni. Jussin kanssa kävin Animeconissa ensimmäisen kerran, ja olin hieman pettynyt siitä miten vähän sweetloleja Suomessa oli. Samalla sain kuitenkin lisäpotkua innostukseeni olla "Suomen ainoa sweetloli".
Syksyllä 2006 tilasin ensimmäisen "oikean" lolimekkoni FanplusFriendiltä, ja ensimmäiset ihka aidot burandoni ostin Metalta itselleni joululahjaksi.
Aktivoiduin irc-galleriassa, juttelin muiden lolien kanssa ja sain kuulla Terriblestä.
Näin elokuvan Shimotsuma Monogatari ja aloin haaveilla Babystä.
2007: Rekisteröidyin Terribleen keväällä, ja kesällä menin ensimmäiseen miittiini. Vaatekaappini koostui edelleen pääasiassa FanplusFriendistä, olin tehnyt sinne useamman tilauksen.
Rakastuin Angelic Prettyyn kiihkeästi, mutta siihen aikaan Pretty ei shippaillut Suomeen.
Loppukesästä matkustin Japaniin, ja tuhlasin melkoisen määrän rahaa. Vihdoinkin omistin Angelic Prettyä, vihdoinkin omistin Babyä! Matkasta eteenpäin rupesin tilailemaan ihka aitoa burandoo lähes säännöllisesti. Jouluksi ostin itselleni talvitakin Babyltä.
2008: Kevät 2008 karkasi niinsanotusti käsistä. Tilailin valtavasti lolivaatteita. Osan myin eteenpäin, osa on kaapissani edelleen. Sama meno jatkui oikeastaan koko vuoden 2008, kunnes sain kuulla että pääsisin taas kesällä 2009 Japaniin (häämatkalle :D). Päätin alkaa säästää rahaa.
Vaatekaappini sisältö muuttui hiljalleen AP-valtaiseksi, myin paljon Babyä muille.
2009: Vuoden 2009 loleilua voikin seurata tämän blogin kautta. :D Kesäinen matka Japaniin peruuntui, kun mieheni mursi lonkkansa, mutta varasimme uuden matkan joulukuulle. Kesällä 2009 minusta tuli myöskin Terriblen moderaattori!
Saa nähdä mitä tuleva vuosi pitää sisällään!
Ajan myötä harrastukseni on pyörinyt enemmän ja enemmän lolitan ympärillä. Täytyy myöntää, että luen edelleenkin mangaa ja saatan joskus katsoa animeakin, mutta en enää siinä määrin kuin ennen. Musiikkimakuni on edelleen melko "japanilainen" (japanilaispainoitteinen, sanoisinko), mutta suosikki bändit ovat muuttuneet aika paljonkin. Lolitasta on tullut ehdottomasta se harrastus nro 1, ja olen kyllä kehittynyt aika paljon, vaikka itse sanonkin!
Kävin tapaamassa kaveriani Lapinlahdella, ja päätimme pitää pienen photoshootin. Menimme siis rannalle nauttimaan viimeisitä kesäpäivistä.
Minulla on päälläni (yllättäen!) pelkkää Babyä. Jousian vaatteet ovat Angelic Prettyä ja Babyä.
Lopuksi vielä kuva tiimistämme! :D Kuvaajana toimi Jussi (ylhäällä), Mikko (vasemmalla) toimi managerina eli henkisenä tukena ja laukun kantajana, ja minä ja Jousia toimimme malleina!
