maanantai 19. joulukuuta 2011

Merry Christmas and Happy New Year

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta rakkaat lukijat! Agitha on elossa ja voimissaan edelleen huhuista huolimatta, ja suunnittelen taas alkavani päivittää blogia aktiivisemmin. Äkilliselle katoamiselle on useita syitä joista suurin osa on henkilökohtaisia, mutta ansaitsette kuulla niistä kaikkein painokelpoisimmat ja blogiini sopivimmat.
Suurin syy päivityspuutteeseen on motivaatiopula. Minulla on tapana ottaa suuret paineet mistä tahansa mitä teen, ja blogin pitäminen alkoi tuntua suorittamiselta ja pakkopullalta. Viimeisen puolen vuoden aikana olen yrittänyt päästä tästä ajattelutavasta eroon ja viimein tunnen olevani valmis alkamaan ylläpitämään blogia vähemmin suorituspainein ja enemmän vain omaksi ilokseni. Sen lisäksi aion jatkaa yhä innokkaammin linjaa omana itsenäni, katumuotiharrastajana yleensä, enkä vain jonkin sortin loliguruna ja Angelic Prettyn fanityttönä. Rakkautta minulla nimittäin riittää niin Angelic Prettylle kuin muillekin harrastuksille, mutta koska blogini lukijakunta koostuu pääasiassa juuri muodista ja vaatteista kiinnostuneista (ja loppujen lopuksi juuri teidän mielipiteenne on minulle tärkeä), jätän löpinät sarjakuvien piirtämisestä ja JE-fanityttöilystä vähemmäksi ja keskityn vaatekaappini sisältöön.
Toinen syy blogin hiljenemiseen on juurikin kriisi loliharrastuksen parissa, jota osittain jo sivusinkin. En ole tuntenut oloani lolivaatteissa enää lainkaan niin mukavaksi kuin ennen, mutta se ei johdu rakkauden puutteista vaatteisiin. Kyse on ongelmista itsetunnon kanssa ja olen känyyt läpi luultavasti jokaiselle tutun kriisin siitä, olenko liian ruma lolitaksi ja onko minun ikäiseni enää sopiva harrastaa moista. Lopulta päätin haistattaa vitut epäilijöille. Itseni takiahan minä tätä teen. Sen vuoksi toivon, että saan osittain myös blogin ylläpitämisen kautta itsetuntoni takaisin ja löydän taas loliharrastuksen ilot. En halua luopua mistään niin tärkeästä ja kauniista vain ulkopuolisten odotuksien takia (etenkään, kun ne pääasiassa ovat täysin omaa kuvitelmaani joka tapauksessa).

Olen iloisesti yllättynyt, että tauosta huolimatta blogini lukijamäärä on kasvanut. Se saa minut tuntemaan, kuin tekisin jotain merkittävää muidenkin kuin itseni iloksi. Kiitos siitä! ♥

Tällä hetkellä tiedän olevani kovin kiinnostava puheenaihe lähinnä äkillisen katoamiseni takia. Utelijoille tiedoksi, en ole lopettamassa lolitaa. Piditte siitä tai ette, tulette huomaamaan sen toivon mukaan pian.

As for my English readers,

Despite all the rumors and recent lack of motivation I'm not quitting lolita yet. Hopefully you keep supporting me from now on too! I'm planning on making a comeback!

10 kommenttia:

Cinnamonhusky kirjoitti...

Kaikkea hyvää kantsii aina oottaa! Niinku Agin päivityksiä ja vuoroaan kassajonossa <3

Agitha kirjoitti...

Trollamonhuskyasyourequestedcinnamontroll: Se tunne kun bussi saapuu pysäkille.

Anonyymi kirjoitti...

Onks sille mitään erityistä syytä miks myit niin paljon vaatteita terriblessä? Aioksä hankkia lisää?

Sera kirjoitti...

Kaikilla on omat ongelmansa (joita ei pidä vähätellä), mut ihanaa kun sinä olet pääsemässä niistä yli! *nostaa molemmat peukkunsa ylös* ja sulla on kyl oikee asenne ja pidä ihmeessä siitä kiinni!

Tv. Itsekkin aikoinani hyvin pahoista itseongelmista kärsinyt

Ludmilla kirjoitti...

Oi olen iloinen että olet elossa, sillä haluan tutustua sinuun! :--D Kaikilla meillä on joskus itsetunto-ongelmia, ei kannata antaa niiden ottaa valtaaaääää!

Mutta vallan mainiota että olet tullut takaisin~ t: random uusi nyyppäloli kekeke

Agitha kirjoitti...

Anonyymi: Maku muuttuu ajan myötä ja myin pois sellaisia vaatteita, joita en enää niin paljoa rakasta. Luultavasti hankin jotain tilalle myöhemmin, jos alan taas pukeutumaan lolitaan aktiivisemmin. Ei huolta, vaatekaappini ei kovin tyhjältä näytä...

Sera: Tsemppiä sinnekin! Asenteella sitä pääsee jo pitkälle, omia demoneita vastaan on taisteltava ja muistettava että ennen pitkään se helpottaa, ja että muiden mielipiteille voi haistattaa paskat jos ne ei miellytä. :P

Ludmilla: Ei minusta näin helposti päästä! :P Itsetunto-ongelmia vastaan voi taistella vain itse, ja itsensä rakastaminen on ihan opittava juttu. Toistaiseksi se on vasta työn alla, mutta pikkuhiljaa...
Hauska kuulla että paluu miellyttää! :D

Elfie kirjoitti...

Oih, kun oli mukava kuulla, jatkosta ja nähdä uusi niin suloinen Agi! Niin kaunis ja nuori olet, lolimummo täälä kannustaa potkimaan päähän mielen peikkoja, kun ne muuta väittää! ("Age is a question of mind over matter, if you don't mind it doesn't matter.-Mark Twain)Nauti nauti nuoruudestasi! Aivan ihanaa joulua ja pitsirikasta uutta vuotta!

Agitha kirjoitti...

Elfie: Kiitos kaunis sanoistasi ja Twainin sanoista! Rohkaisevaa!

Lindsey Bows And Arrow kirjoitti...

don't give up!

:)

love this outfit. all the pretty browns <3

xoxo,
lindsey |

http://bowsandarrowblog.blogspot.com

Omppu kirjoitti...

Jokaisella on ongelmia joskus, se on ihan ymmärrettävää ja tosiaankin ok.
Ja joskus ei vaan inspaa. "Miksi teen tätä?" tai tuntee "pakotusta": "Minulla on vaatekaappi täynnä kalliita vaatteita, nyt on kyl ihan pakko vetää päälle ja tehä postaus ;A;"
Itse aloitin lukemaan blogiasi 8 vuotiaana, (OIKEASTI!!1)
kun kiinnostuin lolitasta, ja tämä on eka blogi, mistä olen nyyppävuosinani saanut edes vähän tietoa. Oot vähän ku kasvattanut mut lolin maailmaa (noni mitäs mä alan nyt taas hourailemaaaan) >3<
Tee postauksia oman elämäsi tahtiin, mutta toivon, että edelleen nautit lolitasta!

Pieniernu on puhunut.